Käytiin tänään ihailemassa aavikon kukkaloistoa puolentoista tunnin ajomatkan päässä Borrego Springissä. Pialle ja Aksu vierailu kyseisellä paikkakunnalla oli ensimmäinen. Itse olen ajanut tuolla useaan kertaan, kun Ducatilla tuli päristelyä. Nyt oltiin liikkeellä Mazdalla.
Aavikko voi kyllä sitten olla nii-in kaunis paikka, ja näin keväällä kaiken mahdollisen kukkiessa se on aivan parhaimmillaan. Kuvassa keltaisena kukkivaa palo verde -puuta on istutettu meillekin kotipihaan kaksin kappalein, että saadaan toivottavasti joskus samaa fiilistä kotiinkin asti.
Anza-Borregon luonnonpuiston portilla on tällainen hieno vierailijoiden vastaanottokeskus, jossa jaetaan tietoa alueen historiasta, floorasta ja faunasta. Entisen merenpohjan alueelta on löydetty jos jonkinmoista fossiilia mammuteista ja kameleista lähtien. Nykyisin näillä main maleksii vain puumia, pässejä, kojootteja, ja kaikennäköisiä pienempiä luontokappaleita.
Kuivakkaa meininkiä. Taustalla kohoaa Intiaaninpää-niminen vuori. Nimen alkuperä selviää kun kääntää kuvaa 90 astetta vastapäivään.
Mukava päiväreissu!
